Eletään marraskuuta 2013. Olen päässäni pyöritellyt lihavuusleikkautta vaihtoehtona parempaan ja kevyempään elämään, ja paria vuotta aiemmin olemmekin lähettäneet terveyskeskuslääkärin kanssa lähetteen keskussairaalaan koskien kyseistä asiaa. Lähete tuli bumerangina takaisin; ainoa joka puuttui minulta kriteereistä oli dokumentoitu pidempi painonpudotusjakso.
Päätän tuolloin marraskuussa vihdoin, että nyt on aika. Soitan siis terveyskeskukseen ja kerron asiani; ensimmäinen tapaaminen ja punnitus hoitajan kanssa on jo joulukuun alussa. Talven ja kevään aikana käyn hoitajan luona yhteensä noin 8 kertaa, ja samaan syssyyn käyn vielä kaupungin järjestämässä painonhallintaryhmässä 1 krt/2 vko. Laihdun 12 kg eli hieman yli sen mitä täytyykin ettei lähete tulisi takaisin.
Tk-lääkärin kanssa laitamme siis keskussairaalaan lähetteen kesäkuun puolessa välissä, ja siitä päivästä asti odotin paksua kirjettä postiluukun edessä niin toiveikkaana ja niin odottavin tunnelmin että itseänikin välillä vähän nauratti.
Ja tulihan se sieltä sitten; itse asiassa aika piankin! Viikko siitä kun olimme laittaneet lähetteen keskussairaalaan, sain kirjeen jossa oli aika sisätaudeille OYSiin. Aika olisi syyskuun puolessa välissä ja viikko sitä ennen minun tulisi käydä verikokeissa.
Kesä meni aivan hujauksessa ja kohta olinkin jo valmiiksitäytetyt esitietopaperit kädessä matkalla lääkäriin. Jännitti kovasti.. Entä jos minut torpataan heti alkuun? Minun ainoa jäljelläoleva vaihtoehto hukkuisi haaveiden mereen. Päätin kuitenkin että olen reipas ja uskoin että pääsen seuraavaa vaihetta kohti. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Mennessäni oysin sisätautien osastolle ilmottauduin ensin, ja sen jälkeen kävin hoitajalla punnittautumassa ja minut myös mitattiin. (143 kg ja 167.5cm)
Sisätautilääkäri oli suopea ja vaikkei hän paljoa hymyillytkään, ja oli niinsanotusti aika nyrpeä täti, niin silti hän osasi kertoa asiat hyvin ja sanoi myös että seuraavaksi sitten odotan aikaa ravintoterapeutille, jonka jälkeen jos ravintoterapeutti näyttää myös vihreää valoa leikkaukselle, odotan preoperatiivista aikaa ( joka sisältää gastroskopian eli letkunnielennän ja lisäksi kirurgin, anestesialääkärin, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan tapaamiset) jonka jälkeen ryhmätapaaminen ravintoterapeutin kanssa, jonka jälkeen sitten itse leikkaus.
Sisätautilääkärin tapaaminen oli perjantaina, ja jo maanantaina tuli kirje postiluukusta! Ravintoterapeutin aika olisi jo viikon päästä maanantaina! Sain myöhemmin tietää ravintoterapeutilta että minulla oli ollut tuuria; olin saanut peruutusajan. Jee!
Ravintoterapeutti oli aivan mahtava ja ammattitaitoinen, tsemppaava henkilö ja hymyilin ja nauroin monesti istuessani siellä hänen kanssaan. Hänen kanssaan katsoimme läpi minun valmiiksi kirjoittamat ruokapäiväkirjat ja hän näytti kohdat joissa vielä voin petrata. Lisäksi minulle tehtiin ahmimiskysely, ja sain siitä onneksi todella alhaiset pisteet. Olin todellakin sopiva ehdokas leikkaukseen! Jee!
Seuraavaksi sitten olikin pari kuukautta taukoa näihin asioihin liittyen, kunnes marraskuun alussa otin ja soitin että missä minun aika preoperatiiviselle käynnille viipyy. Jonohoitaja antoikin sitten heti puhelimessa ajan minulle kahden viikon päästä pre-käynnille leikoon, ja 9.12 ryhmäravintoterapeutin tapaamiseen. Jee!
Preoperatiivisesta käynnistä, joka oli siis 3 päivää sitten perjantaina, kerron sitten seuraavassa postauksessa.
Hiiohoi ja terveheippa!
<3; N
Hyvin etenee sinulla tuo homma!!! :) Ompa kiva kuulla ja jännätä toisten matkassa, minut leikattiin Oysissa 5.5. 2014. Teillä on hyvä järjestelmä tuo painonhallintaryhmä, sitä ei täällä Kajaanissa ole. Se varmasti tsemppaa kun on muitakin siinä livenä lähellä, eikä ole tunnetta että yksi on asioineen. Vaikka nettikin on olemassa ja paljon täällä tietoo jne. mutta ihan livenä siis, onhan se erilasta ja todella tärkeää. Tsemppiä sulle!!! Jään seuraa sinun blogiasi myös:)
VastaaPoistaKiitos paljon! Onhan tämä jännittävää aikaa. Tänään alotin enen, ja hyi olkoon että tekee mieli ruokaa :D.
VastaaPoistaHyvää uutta vuotta sinulle! :)